Huh huh. Eilen ajoimme siis Liettuan Kaunasista Tomaszow Mazowieckiin josta löysimme Borkin leirintäalueen. Aamupuurojen jälkeen matkamme jatkuu kohti Auschwitzia.
Mutta mutta. Välissämmehän oli siis Varsovan lupsakka pitäjä... Kuskin penkiltä en voinut lakata hämmästelemästä puolalaisen liikennearkkitehtuurin saavutuksia. Ajatuskulku mahtoi mennä suunnilleen näin: "Moskovasta tuli junakuorma liikennevaloja, mitäs näille keksittäisiin... Laitetaan ne vaikka näihin liikenneympyröihin!" Liikenneympyrästä poistumiseen tarkoitetut liikennevalot eivät vaan oikein sovi käsityskykyni piiriin. Myös opaskylttien puuttuminen ja suojateiden maalailu nelikaistaisten 100km/h teiden yli aiheuttivat hämmennystä. Ei tietysti sillä, että nopeusrajoituksiakaan olisi kummemmin vaivauduttu merkitsemään. En taida edes mennä kanssa-autoilijoiden liikennetapoihin tai niiden puutteisiin. Noin 30km matka jostain Augustovin esikaupunkialueelta Varsovan toiselle puolelle kesti ainakin puolitoista tuntia. Mutta lommoitta selvittiin.
Vielä ennen leirin pystytystä pääsimme tutustumaan paikallisen Policijan toimintaan. Juuri kääntyessämme kohti Tomaszovia virkavalta laittoi pillit päälle ja vilautti valoja. Käänsin siis ratin tien sivuun ja avasin ikkunan. Miesparka tuli auton vierelle ja alkoi tarinoida vihaisesti Puolaksi. Vastasin englanniksi etten ymmärrä sanaakaan, mikä vain kiihdytti kaverin tahtia. Toistettuani asian häneltä loppui motivaatio ja pääsimme jatkamaan matkaa. Kerrankin kielitaidottomuudesta oli hyötyä! Mikä lie ollut asiana.
Kuskin penkillä hikoili Markus
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti