Pörriäisten kaupunki

Pakko se on sanoa heti alkuun: se Mari + Elina tiimi on erittäin tehokas. Käytettiin aikaa Berliinissä kiertämiseen noin kahdeksan tuntia, mutta näkemättä paljoa sen enempää kuin mihin nuo neidot pystyvät kolmessa tunnissa.
Päivän huvit aloitettiin pysäköimällä paikkaan, josta oltiin lähes varmoja että niin saa tehdä. Pitäähän sitä välillä vähän hakea jännitystä elämään. Valitettavasti emme kuitenkaan päässeet osallistumaan "Etsitään pois hinattu auto Berliinissä"-leikkiin. Itse asiassa mitenkään ei autoamme noteerattu, joten ehkä siihen saikin pysäköidä.
Matkaa autolta jatkoimme paikallisjunalla keskusasemalle, joka on lievästi sanoen iso. Kerroksia ja pinta-alaa riittää kohtuuttomat määrät. Vessat ovat tuttuun rautatieasemien tapaan maksulliset, mutta sentään halvemmat kuin kotopuolessa. Viereen on ystävällisesti laitettu automaatti, josta voi vaihtaa kolikoita. Jopa vaihtorahaa saa, jos summa ei mene tasan.
Keskustaan päästyämme kävimme syömässä "Tiinalaisessa", josta on kovaa vauhtia tulossa Kuokkalan kantapaikka Berliinissä. Paikassa ei ole mitään vikaa, paitsi että pasta-annokset olivat melko pieniä, juomat 2e-3e ja paikalliset ampiaset herättivät aidon murhanhimon seurueessa. Yhtään ötökkää ei valitettavasti saatu listittyä ja eräskin oluessa kylpenyt löysi kotiin selviämään.
Ruokaa sulateltiin kiertämällä keskustan nähtävyyksiä. Holokaustin muistomerkki jäi erityisesti mieleen. Itse itseäni lainatakseni: "Hyvä, taiteeksi.". Muurin vieressä olevan montun tilalla on ilmeisesti vielä joku päivä Gestapo&SS museo. Nyt siinä on vain monttu ja sen vieressä infoplakaatteja aiheesta.
Emme palanneet suoraan autolle, vaan haimme ensin vauhtia Olympiastadionin pihalta. Matkalla pääsimme kokeilemaan myös Berliinin metroa paikallisjunien lisäksi. Pikkuisen se aiheutti lisää kävelyä, mutta onpahan nyt silläkin kuljettu. Stadionilla otettiin profiilikuvia facebookiin sekä tietenkin ihan vain turistikuvia. Alkunsa sai myös jo nyt legendaarinen kysymys: "Haluatko kuvasi Elinalla?".
Olympiastadionin jälkeen lähdimme ajelemaan kohti leirintäaluetta sen kummemmitta kommelluksitta. Huomenna on tarkoitus vetää hampurilaista turpaan ja kokea monta pitkää kylmää Lyypekissä.
Matkalta blogasi Pietu (13.8, ilta).